Huikeat hiutaleet

Olisipa minulla 1:1 objektiivi ja/tai kaikkea muuta kivaa kuten ehkä Kenkot tuohon kameraan...pääsisi ottamaan lumihiutaleista lähikuvia - ne ovat nimittäin aivan uskomattoman kauniita, jo ihan ilman mitään suurennuslasi/mikroskooppihässäkkää. Pieniä tähtiä. Erilaisia kaikki, ja kuitenkin kaikki niin täydellisiä. Käpynen on jo niin taitava luontoharrastaja että hänen kanssaan voi tarkkailla noita pikkutähtiä ihan oikeasti. On aivan ihanaa seurata hänen onnea ja intoa ja suurta mielenkiintoa kaikkia luonnon ilmiöitä kohtaan. 

Tulipa muuten mieleen että saisikohan laadukkaan suurennuslasin läpi kuvaa hiutaleista? Täytyypä kokeilla. Muuten nämä luurilla napatut pikaotokset saavat toistaiseksi kelvata...

Talven taikaa

En pidä talvesta. Se on pitkä, pimeä, kylmä ja tylsä. Mutta jäästä pidän. Se on haurasta, läpikuultavaa - ja kaunista. Ja saippuakuplistakin pidän. Ne ovat kevyitä, ohuita - ja kauniita. En voinut uskoa silmiäni kun näin netissä kuvan jäisistä saippuakuplista. Oli aivan pakko kokeilla. Ja onnistuihan kuplien jäädyttäminen minultakin - ehkä ei aivan niin hyvin kuin netissä, mutta kauniita minunkin kuplistani tuli. Olen aivan koukussa näihin. Kunpa huomenna olisi kuplakeli!

Vihreä vokki

Joulurokaankin kyllästyy. Pyhien jälkeen tulee ähky ja ikävä arkisempaa ruokaa. Meillä syödään paljon sellaista ruokaa jota ehkä voisi sanoa fusion foodiksi. Yleensä valitsen jonkun sattumanvaraisen teeman ja sen pohjalta kehitän jonkun superhelpon ja supernopean ruoan. Eilen teema oli vihreä. Käytin siis wokissa pelkästään vihreitä aineksia (ja valkosipulia, tietenkin). Kevätsipulia, lehtikaalia, pakasteherneitä, vihreitä papuja ja herneenversoja. Valkosipulia. Wokkikastiketta johon tulee Hoi Sin-kastiketta, soijaa, öljyä ja makeaa chilikastiketta. Sekä wokkiin että lisukkeena. Lisäksi nuudeleita ja cashewpähkinöitä. Hyväähän siitä tuli. JA tänään söimme jämät lounaaksi - lisäsin toissa päivänä keittämiäni vihreitä linssejä ja Oatly ruokakermaa. Hyvää niinkin. 

Tuiki, tuiki, tuikkunen

Kylmä! Melkein liiankin talvinen keli. Mitäs tekemistä sitä oikein keksisi? Ulkonakaan ei pysty pitkiä pätkiä olemaan, ainakaan Kastanjan kanssa - hänhän rakastaa lämpöä. Sitten keksimme - teemme jäälyhtyjä! Tuumasta toimeen. Koska halusimme kauniin pyöreähköjä lyhtyjä käytimme ilmapalloja. Jäähtyivät sopivasti noin 7 tunnissa - ja erittäin kauniita niistä tulikin. Näitä teemme tästä lähtien joka talvi. 

Joulun jälkkärit

Jälkiruoka on aterian tärkein ruokalaji - ainakin pikkupeikkojen mielestä. Sen on oltava tarpeeksi makea, tarpeeksi iso - ja tarpeeksi kaunis. Koska peikkoset rakastavat myös hassuttelua päätin tehdä jälkkäriksi hassuja joulukuusia. Mutta miten? Hankalaa, varsinkin kun peikkoset halusivat nimenomaan moussea. No, eipä siinä oikein muukaan auttanut kuin pursottaa kuuset suklaamoussesta. Joulukuusen latvaanhan kuuluu luonnollisesti tähti, joten sellaiset tein marsipaanista. Koska suklaamousse on aika makeaa ja täyteläistä ja vaatii seurakseen jotain hapokasta ja raikasta keitin mousselle vadelmakastikkeen kaveriksi - kiehautetuista, siivilöidyistä ja hillosokerin kanssa uudelleenkiehautetuista pakastevadelmista. Lisäsin kastikkeeseen myös tomusokeria. Uuudenvuodenaaton kunniaksi teinkin sitten vadelmamoussea improvisaatioperiaatteella - aatonaattona tein valmiiksi kauralastukulhot ja aattoiltapäivänä moussen. Siihen tuli Alpron soijavispiä, sitä vadelmakastiketta ja tilkkaan kastiketta sekoitettua Tofutti Original tuore"juustoa" Sitten vain kauralastukulhoihin ja jääkaappiin. Suklaakoristeet pursotin hyvissä ajoin aamulla jotta ne ehtivät jähmettyä kunnolla.