ei sade vaan sora...taas tapahtuu jännittäviä asioita. Kaivoa, täyttöjä, salaojia ja muuta tarpeellista. Montusta paljastuikin yllättävää - isoisäni rakennuttamat salaojat. Ne on siis kaivettu käsin joskus 40-luvun lopussa ja 50-luvun alussa. Töissä oli tätini mukaan 3 ojittajaa; he asuivat monta viikkoa saunarakennuksessa ja isoäitini oli joka päivä valmistettava heille aamupalaa, 2 lämmintä ateriaa ja 2 kahvia sekä iltapalaa. Vanhimmat ojat on tehty kivillä, uudemmat tiili"putkilla". säästin yhden putkipalasen - ehkä pidän sitä uudessa kodissa koristeena ja muistutuksena siitä, että isoisäni ansiosta minulla on mahdollisuus rakennuttaa oma talo.
Kauniita ovat vanhat salaojat...sinne ne jäivät, monttuun.
Kaikenmaailman telaketjukaivureita, porakoneita ja kuorma-autoja - Käpysen unelmien täyttymys.
No comments:
Post a Comment